Grillijuhlat
Alkoholinkäyttö lasten seurassa vaatii tervettä järkeä
4.4.2016
kysymysmerkki
Kulttuurisensitiivisessä tienristeyksessä – venäläinen ja suomalainen kulttuuri kohtaavat
13.4.2016
Näytä kaikki

Juteltaisko? – ensimmäistä kertaa ånni-oppituntia vetämässä

Jut

Aurinkoisena joulukuun aamuna astelin innoissani kaarinalaisen alakoulun ovista sisään. Etsin käsiini koulun rehtorin, joka opasti minut oikeaan luokkatilaan valmistelemaan elämäni ensimmäistä Juteltaisko?-mallin oppituntia 5-6-luokkalaisille.

Ensimmäiseen oppituntiini pääsi osallistumaan ryhmä, joka koostui viidennen ja kuudennen luokan oppilaista. Tunnin alussa esittelin itseni lyhyesti ja kerroin mitä nämä kaksoistunnit tulevat pitämään sisällään. Tämän jälkeen pyysin oppilaita nousemaan seisomaan ja suoritimme oppituntimalliin kuuluvan esittäytymistehtävän, jossa luettelin erilaisia hyviä ominaisuuksia joita ihmisillä on ja oppilaat saivat istua alas kun arvelivat mainitun ominaisuuden sopivan häneen itseensä. Oppilaat tuntuivat pitävän tehtävästä ja odottivat jännittyneinä aina seuraavaa ominaisuutta. Kaikkien istuuduttua kerroin tehtävän hyvin osoittaneen, kuinka meillä kaikilla on hyviä ominaisuuksia jo nyt, mutta jokaisella on varmasti myös paljon opittavaa. Jokainen meistä kasvaa ja oppii asioita omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että arvostamme erilaisuuttamme ja autamme tarvittaessa toisiamme, emmekä painosta ketään mihinkään sellaiseen, josta voi seurata haittaa tai pahaa mieltä, kuten esimerkiksi päihteidenkäyttöön.

Seuraavaksi virittäydyimme oppitunnin aiheeseen. Olin valinnut Juteltaisko? -mallin dioista tiettyjä aiheita etukäteen. Puhuimme raittiudesta ja siitä, mistä koululaiset saavat tietoa päihteistä. Yhtenä aiheena oli myös 18 vuoden ikäraja mietojen alkoholijuomien ja tupakan ostamiseen. Keskustelu sujui hyvin ja sain samalla selville, millä tasolla ryhmän tiedot ovat päihdeasioissa. Jälkeenpäin ajatellen keskustelussa olisi ollut hyvä käydä tarkemmin läpi sitä, mitä päihteillä ylipäänsä tarkoitetaan, koska välitunnilla yksi oppilaista kysyi, ovatko energiajuomat päihteitä. On siis hyvä avata päihdesanan määritelmä aivan tunnin aluksi, vaikka tunneilla keskitytäänkin lähinnä alkoholista ja tupakasta puhumiseen.

Aiheeseen virittävän keskustelun jälkeen siirryimme ryhmätehtävään. Ohjeistuksen ja ryhmiin jakautumisen jälkeen jaoin jokaiselle ryhmälle yhden kuvan, josta he keksivät ja kirjoittivat tarinan. Suuren ryhmäkoon vuoksi ryhmiä muodostettiin kahdeksan, joten jokaisesta mallin neljästä kuvasta saatiin kahden ryhmän tarina. Ryhmät tutustuivat innoissaan heille annettuun kuvaan ja alkoivat kirjoittaa tarinaa. Tarinan kirjoittamisen aikana kiertelin ryhmien seassa ja esitin muutamia apukysymyksiä kuviin liittyen, mikäli tarinan keksiminen tuntui ryhmälle haasteelliselta. Suurin osa ryhmistä ei kuitenkaan tarvinnut alkuun päästyään apua, vaan kirjoittivat iloisen puheensorinan saattelemana yhdessä tarinaansa. Tarinoiden valmistuttua, ryhmät esittivät ne yksi kerrallaan luokan edessä. Tämän jälkeen keskustelimme tarinoista yhdessä. Mietimme, mitä hyviä ratkaisuja tarinoiden henkilöt olivat tehneet ja miltä heistä oli tuntunut missäkin tilanteessa. Pohdimme myös, miten tarinat tulisivat jatkumaan henkilöiden valintojen pohjalta ja olisiko tilanteisiin voinut löytyä parempia ratkaisuja. Tehtävä vaikutti mieluisalta oppilaille. Tarinoiden kuunteluun ja niistä keskusteluun jaksettiin keskittyä hyvin.

Viimeiseksi teimme tarralapputehtävän, jonka nimi on ”tiedoksi vanhemmille”. Kerroin oppilaille tehtävän tarkoituksena olevan heidän omien ajatustensa kokoamisen nimettöminä vanhempainiltaa varten. Aiheita olivat vapaa-ajan vietto, alkoholi ja tupakka. Keskustelua näistä asioista olisi hyvä jatkaa myös kotiväen kanssa. Olin etukäteen varmistanut koululta, että tuntien jälkeen tullaan järjestämään vanhempainilta, jossa oppilaiden tuotokset esitetään. Jaoin jokaiselle oppilaalle neljä lappua, jonka jälkeen näytin diasarjassa olevia kysymyksiä yksi kerrallaan. Oppilaat saivat aina hetken aikaa kirjoittaa vastauksensa lapulleen, jonka jälkeen keräsin laput luokan edessä olevalle paperille ja siirryimme seuraavaan kysymykseen. Saatuamme kaikki vastaukset kerättyä, kävimme kysymykset läpi yksi kerrallaan niin, että luin muutamia oppilaiden vastauksia jokaisesta niistä. Tehtävän purkuun jäi ikävä kyllä todella vähän aikaa, joten en ehtinyt lukea kuin muutaman vastauksen jokaisesta kysymykseen. Jaoin vielä oppilaille palautekaavakkeet ja sovimme että he vastaavat niihin seuraavien välituntien aikana ja palauttavat ne minulle iltapäivällä. Kiitin oppilaita hyvästä yhteistyöstä ja toivotin mukavaa koulupäivän jatkoa.

Yhteenvetona ensimmäisestä oppitunnista voisin todeta, että Juteltaisko?-mallin oppitunti on helposti käyttöönotettava ja mallia pystyy hyvin toteuttamaan omannäköisenä, jolloin sen pitäminen on luontevaa. Malli antaa myös mahdollisuuden toteuttaa tehtäviä pienemmissä ryhmissä tai koko ryhmän yhteisenä, jolloin sitä pystyy hyvin tarvittaessa muokkaamaan käytettävissä olevan ajan ja ryhmädynamiikan mukaan. Tunnin rakenne ja tehtävien määrä tuntui ensikertalaisen näkökulmasta hyvältä ja ajan loppuminen johtui mielestäni lähinnä siitä, että käytin liikaa aikaa materiaalien kuten papereiden ja tarralappujen jakamiseen ja keräämiseen. Seuraavalla tunnillani jaoinkin laput valmiiksi pinoihin oppilaiden kirjoittaessa tarinaa, jolloin niiden jakaminen oppilaille sujui nopeammin. Kun laput oli täytetty, toivat oppilaat ne itse opettajan pöydälle, jolloin pääsimme siirtymään seuraavaan kysymykseen jouhevammin.

Seuraavaksi pääsen tapaamaan tunneillani mukana olleiden oppilaiden kotiväkeä vanhempainillassa, jossa keskustelua jatketaan Juteltaisko? -mallin avulla. Haluaisinkin kannustaa kaikkia alakouluikäisten kanssa työskenteleviä ottamaan mallin rohkeasti käyttöön lasten kanssa käytäviin päihdekeskusteluihin ja varmistamaan näiden keskustelujen jatkumisen vanhempainilloissa.

 

Blogin kirjoittaja Sari Anjala on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kouluttaja, jolla on pitkä kokemus päihdekasvatusoppituntien pitämisestä kouluissa. Juteltaisko?-mallin oppitunti on kehitetty ånni-hankkeessa ja se on suunnattu 5.- 6. -luokkalaisille. Koulutuksen voi vetää kuka tahansa, esim. opettaja, nuorisotyöntekijä tai muu ryhmän vetäjä. Mallin käsikirja on ladattavissa www.ånni.fi -sivun kautta viidellä kielellä (suomi, ruotsi, englanti, venäjä ja somalia). Koulutuksia ammattilaisille on tilattavissa ånni-hankkeen kautta (katso yhteystiedot).